Polvenlämmittimet — tehoa ja turvallisuutta kuntosalitreeneihin

*Kirjoituksessa esitellyt SBD:n polvenlämmittimet ovat Sportheavyn sponsoroimat*

Jos on sattunut seuraamaan tekemisiäni esimerkiksi Instagramissa ja katsomaan etenkin kyykkyvideoitani, on saattanut havaita, että voimaharjoitteluvarustevalikoimani on saanut hiljattain uuden lisäyksen. Painonnostokenkien jälkeen seuraava varustehankinta eli polvenlämmittimet tai ”lämppärit” tuli ajankohtaiseksi, kun päätin kesällä alkaa panostamaan kunnolla voimanostoon.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi polvenlämmittimien taustalla olevat oletettavat hyödyt sekä vinkkejä sopivien polvenlämmittimien valitsemiseen ja käyttöön. Lisäksi käyn tietysti läpi omia kokemuksiani polvenlämmittimistä. Kirjoitukseni on pitkä, joten alla olevan sisällysluettelon väliotsikoita klikkaamalla pääset suoraan itseäsi kiinnostavaan osioon.

1. Polvenlämmittimien hyödyt
2. SBD:n polvenlämmittimet ja oikean koon valitseminen
3. Polvenlämmittimet kuntosalilla
4. Polvenlämmittimien pukeminen ja huolto
5. Minulleko polvenlämmittimet?
6. Yhteenveto

Tavoitteenani on, että tämän kirjoituksen jälkeen lukijalle ei pitäisi jäädä epäselväksi, mikä on polvenlämmittimien tarkoitus ja miten ne voivat mahdollisesti olla avuksi kuntosalilla treenatessa.

1. Polvenlämmittimien hyödyt

Koska omistan jo BFR-treeneissä käytössä olevat polvisiteet, saattaa joku ihmetellä, miksi en vain alkaisi käyttää niitä treeneissäni polvenlämmittimien sijaan. On hieman hassua, että olen omistanut polvisiteet jo yli vuoden ajan, enkä ole sitonut niitä vielä koskaan polvieni ympärille. En myöskään aio tehdä niin jatkossakaan, koska klassisessa voimanostossa sallittuja varusteita ovat painonnostovyön lisäksi ainoastaan polvenlämmittimet ja rannesiteet. Minun olisi siis turha kyykätä polvisiteet polvissa, koska en usko niillä kyykätessä saatavien hyötyjen siirtyvän polvenlämmittimillä suoritettuihin tai ilman varusteita suoritettuihin kyykkyihin kovinkaan suorasti.

Voimanostoon siirtymisen ja klassisen voimanoston sääntörajoitusten lisäksi polvenlämmittimien hankinta tuli minulle ajankohtaiseksi ennen muuta kahdesta tärkeästä syystä, jotka käyn seuraavaksi läpi.

Loukkaantumisten ehkäiseminen, palautumisen nopeutuminen

Polvenlämmittimien polven alueelle tuoma kevyt paine saa aikaan kompressiovaikutuksen. Lisäksi polvenlämmittimien tiukka kiertyminen polven ympärille toimii ”huppuna”. Seurauksena polven alue lämpenee, mikä saa verenkierron vilkastumaan. Siinä missä lihaksien verenkierto nousee treenatessa jopa 20-kertaiseksi, nivelten alueen verenkierto paranee vain noin seitsenkertaiseksi¹. Jos polvenlämmittimet tuovat pienenkin lisän polvinivelen verenkiertoon, on niistä ollut hyötyä.

Kompression ja lämmön tuoman verenkierron lisääntymisen on sanottu vähentävän polvien alueen turvotusta, ennaltaehkäisevän loukkaantumisia, helpottavan jo kipuilevista polvista kärsivien ahdinkoa ja nopeuttavan palautumista treeneistä. Harrasti sitten mitä tahansa urheilulajia, jokainen terveenä vietetty päivä on uusi mahdollisuus harjoitella ja tulla sitä kautta paremmaksi siinä, mitä tekee. Kilpaurheilijoiden tapauksessa asia on tietysti vielä tärkeämpi kuin harrastelijoiden, kun parhaimmillaan oma elanto on kiinni siitä, että pääsee harjoittelemaan ja kilpailemaan.

Minä en ole vielä kilpaurheilija enkä tule elättämään itseäni voimanostolla (eikä kukaan muukaan IPF-nostaja tule), mutta mikäli polvenlämmittimet auttavat vähentämään turvotusta polvissani, nopeuttamaan palautumistani, ennaltaehkäisemään loukkaantumisia ja mahdollistavat sitä kautta treenaamisen terveenä, hyödyn pitkällä aikavälillä näistä varusteista merkittävästi.

Näistä mahdollisista hyödyistä minä en halua jäädä paitsi.

Lisäkiloja ja vakautta kyykkyihin

Polvisiteet tuovat kyykkyihin kilomääräisesti aikamoisen hyödyn, jopa kymmeniä kiloja, koska ne toimivat eräänlaisena ”jousena” jalan mennessä koukkuun. Polvisiteisiin varastoituu kyykkyyn mentäessä elastista energiaa, joka vapautuu suunnan vaihtuessa. Tämä muuttaa hieman kyykkyasentoa ja lisää voimantuottoa verrattuna tilanteeseen, jossa ei kyykätä polvisiteiden kanssa².

Polvenlämmittimien hyödyt sarjapainoihin ja kyykkytuloksiin ovat vaatimattomammat kuin polvisiteillä, mutta silti merkittävät. Aivan kuten polvisiteet, myös polvenlämmittimet mahdollistavat kyykkäämisen suuremmilla raudoilla elastisen energian varastoitumisen ja vapautumisen johdosta. Tutkimuksissa tehonlisäystä ei ole todistettu, mutta erilaisten anekdoottisten raporttien (esim. PowerliftingToWinin) mukaan pelkästään polvenlämmittimien pitäminen kyykätessä tuo kyykkymaksimiin henkilöstä ja polvenlämmittimien tiukkuudesta riippuen 5-10 kiloa lisää painoa. Joidenkin rohkeiden arvioiden mukaan hyötyä tulisi vieläkin enemmän.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos en pitäisi polvenlämmittimiä jalassani esimerkiksi voimanostokisoissa ja muut pitäisivät, antaisin kilpakumppaneilleni jo heti lähdössä jonkin verran tasoitusta. Kyykkytuloksen parantaminen esimerkiksi 7.5 kilolla saattaa viedä minun kohdallani muutaman kuukauden treeniaikaa, ja joillekin geneettistä potentiaaliaan lähestyvälle helpostikin vuoden tai jopa enemmän. Jos siis saan vaikka 7.5 kilon verran ”löysää pois” kyykkymaksimistani pelkästään polvenlämmittimillä, haluan totta helkkarissa ottaa sen hyödyn.

Kilohyötyjen lisäksi polvenlämmittimet voivat tuoda lisää vakautta kyykkyihin eli helpottavat esimerkiksi polvien pysymistä samassa linjassa varpaiden kanssa, mikä on yleensä toivottavaa kyykkyjen aikana.

Nämä polvenlämmittimien pääasialliset hyödyt olivat ne syyt, miksi päätin ottaa ne osaksi voimaharjoitteluvarustustani.

2. SBD:n polvenlämmittimet ja oikean koon valitseminen

Kun kerta päätin hankkia polvenlämmittimet, ajattelin lähteä liikkeelle laadukkaimmista sellaisista. Sportheavyn auliisti sponsoroimat, salillakin näkemäni SBD:n valmistamat polvenlämmittimet olivat vuolaasti kehuttuja niin monien ihmisten toimesta, että juuri näiden polvenlämmittimien valitseminen tuntui kaikista järkevimmältä vaihtoehdolta. SBD on iso-britannialainen voimaharjoitteluvarusteita valmistava laatumerkki, joka on tullut kuuluisaksi juuri huippulaadukkaista polvenlämmittimistään. Lisäksi SBD:n valikoimista löytyy muun muassa rannesiteitä, nostotrikoita ja kohta myös voimanostovöitä.

Minulle erittäin tärkeä tieto oli se, että SBD:n polvenlämmittimet ovat IPF-hyväksytyt. Minun mielestäni ei olisi nimittäin kovinkaan järkevää treenata sellaisilla polvenlämmittimillä, joita en voisi käyttää kilpailuissa. Tyylikkään punamustat, 95-prosenttisesti neopreenistä (synteettinen kumi) ja 5-prosenttisesti nailonista valmistetut polvenlämmittimet ovat 30 senttiä pitkät ja 7 milliä paksut, joten mittojensa puolesta polvenlämmittimet ovat niin suuret kuin IPF sallii.

SBD:n polvenlämmittimistä tekee erikoisen se, että vasemmalle ja oikealle jalalle on omat lämmittimensä, minkä voi todeta lämmittimien sisäpuolella olevista lapuista. Tämä maksimoi polvenlämmittimien istuvuuden.

Lähes yksinomaan positiivisten netistä lukemieni suositusten lisäksi olen todennut, että monet IPF:ssä kilpailevat huiput kyykkäävät SBD:n polvenlämmittimet jalassa. Syy tähän piilee oletettavasti siinä, että SBD:n polvenlämmittimet tuovat kyykkyyn enemmän hyötyä kuin kilpailijoiden valmistamat polvenlämmittimet. Huipputasolla pienikin kilomääräinen lisäys kyykkyyn voi ratkaista mitalitaiston, joten tällä(kin) tasolla kilpailevat ottavat luonnollisesti varusteistaan niin hyvän hyödyn irti kuin he suinkin saavat.

Pikaisen videoiden katselun perusteella sekä miesten että naisten IPF:n klassisen voimanoston kaikkien painoluokkien kyykyn maailmanennätykset aina pienimmistä painoluokista raskaisiin sarjoihin on tehty SBD:n polvenlämmittimet jalassa. Ihan kaikkien. Ottaen huomioon, että SBD ei ole suinkaan ainoa IPF-hyväksyttyjen polvenlämmittimien valmistaja, on tämän asian suhteen havaittavissa jonkinlainen kaava. Minä en ole Suomen saatika maailman huippu, mutta jos valitsen kyykkyjeni tueksi samat polvenlämmittimet kuin tämän planeetan vahvimmat dopingtestatut kyykkääjät, en voi mennä valintani kanssa metsään.

Jo ennen polvenlämmittimien sovittamista tutustuin etukäteen SBD:n tarjoamaan kokotaulukkoon, jota kannattaa käyttää avuksi sopivaa kokoa valitessa. Kokotaulukon käyttö on yksinkertaista: treenaajan tulee mitata polviensa ja mahdollisesti myös pohkeidensa ympärysmitat jalkojen ollessa suorina ja rentoina. Ympärysmittojen perusteella kooksi voi tämän jälkeen valita joko ”standardin” tai ”tiukan”. Vaikka kokotaulukossa ei puhutakaan pohkeen ympärysmitasta, voi sillä olla vaikutusta polvenlämmittimien kokoa valitessa. Yleisenä nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että mikäli pohkeet ovat ympärysmitaltaan suuremmat kuin polvet, tulee koko valita pohkeiden ympärysmittojen mukaan.

Ympärysmittoja ei kannata mitata ainakaan jalkatreenin jälkeen, koska tällöin mitattavilla alueilla voi olla turvotusta, jonka seurauksena saattaa tulla valinneeksi väärän koon vääristyneiden ympärysmittojen vuoksi.

Kuten alla olevasta kokotaulukosta huomaa, SBD:n polvenlämmittimiä saa peräti 11 eri koossa, haarukalla XXXS-XXXXXL. Tämä on hyvin poikkeuksellista verrattuna kilpaileviin valmistajiin, sillä esimerkiksi Rehbandin polvenlämmittimet tulevat vain viidessä eri koossa. Titanin polvenlämmittimet tulevat puolestaan kuudessa eri koossa. Kokohaarukan puolesta sopivan kokoiset lämppärit pitäisi löytyä siis ihan jokaiselle.

Olen siitä onnekas, että pohkeeni ottavat hyvin vastaan treeniä ja niiden ympärys on siten suurempi kuin polvieni ympärys. Jalka rentona ja suorana pohkeideni ympärys on noin 38 senttiä ja polvieni ympärys on noin 35.5 senttiä, joten kokotaulukon mukaan minulle sopivin ”tiukka koko” olisi siis M. Jos haluaisin standardikoon, se olisi L.

Vieraillessani Oulun Sportheavyssä päätin alustavien tutkimuksien seurauksena kokeilla ensimmäiseksi pienempää minulle soveltuvaa kokoa eli M:ää. Sovittaessa M-koon SBD:n polvilämmitintä huomasin kuitenkin heti kättelyssä, että sen sai puettua päälle huomattavan helposti eli se meni käytännössä suoraan vetämällä jalkaan. Näin päättelin, että minun kohdallani kokotaulukko ei pidä paikkaansa ja että minun tarkoituksiini sopiva koko taitaakin olla S, koska tiukemmin istuvat polvenlämmittimet tuovat kyykkyihin oletettavasti enemmän hyötyä kuin löysät. Myös myyjä Tuomo oli sitä mieltä, että voimanostajien kannattaisi ottaa yhden koon pienemmät polvenlämmittimet kuin mitä kokotaulukko kertoo.

S-koon polvenlämmitintä sai pukea päälle jonkin aikaa. Onneksi olin katsonut netistä ennakkoon videoita siitä, miten polvenlämmittimet puetaan jalkaan. Tämän koon polvilämmitin tuntui jalassa heti paljon tiukemmalta kuin M-koon polvenlämmitin, mutta ei mitenkään erityisen epämiellyttävältä. Luettuani netistä, että polvenlämmittimet löystyvät hieman käytön seurauksena ja kuultuani myyjältä saman asian, päädyin S-koon polvenlämmittimiin.

Sovittaessa polvenlämmittimiä huomasin ensimmäisen kerran, miksi polvenlämmittimiä kutsutaan polvenlämmittimiksi: minulle alkoi tulla jalkaani jo hiki, vaikka polvenlämmitin oli ollut jalassani ainoastaan parin minuutin ajan. Samalla totesin, että viedessäni jalkaani koukkuun ala-asennossa tuntui selkeä ”pomppu”, joka toisi oletettavasti välittömän parannuksen kyykkytulokseen. Kaikki hyvin tähän asti.

Lähtiessäni liikkeestä toinen paikalla ollut myyjä tiedusteli yhteistulostani. Sanoin, että pari päivää aikaisemmin (13.9) salilla tekemäni yhteistulos eli 477.5 kiloa on 12.5 kilon päässä klassisen voimanoston 74 kilon painoluokan SM-kisojen tulosrajasta. Myyjä huikkasi tähän, että se 12.5 kiloahan tulee jo noiden lämmittimien ansiosta. Noinkohan tuo on, mietin itsekseni.

Seuraava ajatus olikin sitten, että eihän se auta kuin kokeilla!

3. SBD:n polvenlämmittimet kuntosalilla

Polvenlämmittimien teoria, SBD:n polvenlämmittimien suuri suosio ja sovituksen aikana saadut positiiviset kokemukset polvenlämmittimistä olivat lupauksia herättäviä, mutta ihan toinen asia oli se, miten polvenlämmittimien käyttö vaikuttaisi nostoihin ja salilla treenaamiseen.

Nyt olen kerännyt polvenlämmittimien käytöstä omakohtaisia kokemuksia sekä lyhyeltä että pitkältä aikaväliltä, joten voin yrittää vastata näihin kysymyksiin.

Lyhyen aikavälin kokemukset

Konkreettisin lyhyen aikavälin kokemukseni liittyy aivan ensimmäiseen kertaan, jolloin käytin polvenlämmittimiä salilla.

Sain polvenlämmittimet osaksi varustevalikoimaani tiistaina 15.9 eli kaksi päivää kaikkien aikojen ensimmäisen testipäiväni jälkeen, jolloin olin kyykännyt ilman polvenlämmittimiä 165 kiloa. Minulla oli siis kaikkien aikojen paikka testata, pitivätkö netissä liikkuvat puheet 5-10 kilon välittömästä lisäyksestä kyykkymaksimiin paikkaansa.

Keskiviikkona 16.9 kokeilin uudelleen ykkösmaksimeitani kyykyssä. Tähän päivään mennessä pakasta vedetyt polvenlämmittimet olivat olleet jalassani valehtelematta noin kahden minuutin ajan, kun puin ne kokeen vuoksi jalkoihini kotona. Koska edellisestä ykkösmaksimikokeilustani oli aikaa vain hieman yli 72 tuntia eikä välissä ollut yhden yhtä kyykkytreeniä, tarjolla oli mahdollisimman hyvä vertailukohta sille, toisivatko polvenlämmittimet suoran hyödyn kyykkymaksimeihini.

Toisena testipäivänä suoritin normaalit lämmittelytoimenpiteet. Muutaman ilman polvenlämmittimiä kyykätyn lämmittelysarjan jälkeen oli aika pukea polvenlämmittimet päälle ja alkaa kyykkäämään.

Jo lämmittelysarjojen aikana totesin saman asian, jonka olin havainnut pukiessani polvenlämmittimet ensimmäistä kertaa päälle: kyykyn ala-asennossa tuntui selkeä pompautus, mikä sai lämmittelysarjat tuntumaan vauhdikkaammilta ja kevyemmiltä kuin ennen. Alla olevalta videolta näkyy, mihin ykkösmaksimiin päädyin, kun kyykkäsin ensimmäistä kertaa polvenlämmittimet jalassa.

Jos katsoit videon, pystyit toteamaan, että kyykkäsin polvenlämmittimet jalassa 177.5 kiloa, ja vieläpä ihan kohtalaisen syvän kyykyn. Tämä tarkoitti sitä, että kyykkytulokseni oli parantunut sunnuntaista keskiviikkoon mennessä vaatimattomat 12.5 kiloa. Näin ollen olen rikkonut painoluokkani (74kg) klassisen voimanoston SM-kisojen tulosrajan eli 490 kiloa salilla tehdyillä nostoilla. Salinostot eivät tietenkään ole sama asia kuin tuomaroidut nostot kisatilanteessa, mutta olen erittäin luottavainen, että saan tehtyä samankaltaisen ellen jopa paremman tuloksen myös kisoissa niiden koittaessa joskus hamassa tulevaisuudessa.

12.5 kiloa lisää kyykkymaksimiin vähän yli 72 tunnissa ja ilman yhtäkään kyykkytreeniä kuulostaa kovalta lukemalta, ja sitä se onkin. Pidän mahdollisena, että näin suuren tulosparannuksen taustalta löytyy seuraavia tekijöitä:

• olin palautunut paremmin aikaisemmasta ylirasitusjaksosta ja kokenut superkompensaation
• psykologinen boosti: uskalsin viedä itseäni enemmän äärirajoille, polvenlämmittimet toivat minulle lisää itsevarmuutta ja koska olin lukenut polvenlämmittimien tuovan lisäkiloja kyykkäämiseen, lähdin testipäivään sillä mielentilalla, että näin myös käy
• en ollut kyykännyt muutamaa päivää aiemmin todellisia maksimeitani (tosin tällöin 170kg jäi rautoihin)
• yksinkertainen selitys: tiukasti istuvat polvenlämmittimet toivat näin paljon hyötyä kyykkyyni ala-asennon pompun ansiosta

Todennäköisesti näin hyvä parannus kyykkyyn näin lyhyessä ajassa on seurausta kaikista yllä mainituista tekijöistä. Kaikkea tulosparannusta ei voida välttämättä laittaa polvenlämmittimien pompun piikkiin, mutta tuskin myöskään kolmen ensimmäisen tekijän. Näin ollen pidän todennäköisenä, että ainakin minun kohdallani polvenlämmittimet toivat välittömän hyödyn kyykkyihin painojen lisäyksen muodossa.

Ensikokemusten perusteella puheet 5-10 kilon tai jopa suuremmasta lisäyksestä kyykkytulokseen eivät kuulostaneet enää todellakaan tuulesta temmatuilta.

Pitkän aikavälin kokemukset

Nappiin menneen ensitestin jälkeen odotin innolla, miltä polvenlämmittimet tuntuisivat salilla pidemmän ajan kuluessa. Sattuneesta syystä pidin hieman syyskuun puolivälin jälkeen noin viikon totaalitauon treeneistä. Pitkän aikavälin kokemukseni ovat siis kertyneet hieman alle kahden kuukauden ajalta, syyskuun lopusta näihin päiviin asti.

Olen viime aikoina joutunut treenaamaan milloin mihinkin aikaan ja yöuneni ovat olleet katkonaisia, mutta olen silti saanut treeneissäni aikaan progressiota. Kyykkytreenini eivät ole olleet tässä mikään poikkeus.

Koska ykkösmaksimini nousi polvenlämmittimien käyttöönoton seurauksena, myös sarjapainoni nousivat kuin itsestään. Välittömän sarjapainoboostin lisäksi olen saanut aikaan myös kehitystä ajan kuluessa. Tähän on toki varmasti muitakin selityksiä kuin pelkästään polvenlämmittimien pomppu eli se, että olen yksinkertaisesti tullut vahvemmaksi. Alla olevalla videolla kyykkään 152.5kg x 6 (viikko sitten) ja 170kg x 2 (eilen). Molemmissa tapauksissa alla oli jo jokunen työsarja, joten nämä asiat huomioon ottaen uskon ykkösmaksimini olevan nyt hieman enemmän kuin aikaisemmin kyykkäämäni 177.5 kiloa.

Kyykkytreeneissäni olen pukenut polvenlämmittimet yleensä jalkaan viimeisten lämmittelysarjojen aikana ja pitänyt niitä jalassa kyykkäämisen ajan, sarjataukojenkin aikana. Toisin kuin polvisiteiden tapauksessa, mielestäni polvenlämmittimiä on turha käyttää pois paikaltaan kesken treenin, sillä huolimatta kokotaulukon perusteella minulle yhtä kokoa pienemmistä lämppäreistä, ne eivät tunnu jalassa epämukavilta. Pystyn pitämään omia lämmittimiäni jalassa helposti kyykkäämisen ajan eli noin 40-60 minuuttia lämmittelyineen, vaikka välissä olisi trikookangasta. Lisäksi jos käyttäisin polvenlämmittimiä pois voimanostajalle tyypillisten pitkien sarjataukojen aikana, polveni ehtisivät kylmettyä, mikä sotii polvenlämmittimien käyttötarkoitusta vastaan.

Kyykkääminen polvenlämmittimet jalassa on tuntunut tähän mennessä mainiolta. Kyykyt tuntuvat vakaammilta kuin ennen ja lisäksi polvenlämmittimet antavat mielenrauhaa ja psykologisen boostin, jonka seurauksena uskaltaa viedä rohkeammin sarjat loppuun asti. Apuliikkeissä olen pitänyt polvenlämmittimiä vaihtelevasti. Esimerkiksi pysähdyksien kanssa tehdyissä kyykyissä olen pitänyt polvenlämmittimiä, mutta en yhden jalan jalkaprässiä tehtäessä.

Kun lämmittimet ottaa vihdoin ja viimein pois polvista, ne tuntuvat selkeästi kosteilta ja hikisiltä. Myös polvien seutu on yleensä huomattavan hikinen, joten lämmitystarkoituksessa lämppärit ovat todellakin ajaneet asiansa.

Polvieni kunto on pysynyt polvenlämmittimien käytön seurauksena hyvänä. Välillä polveni ovat kipuilleet, mutta se on johtunut enemmänkin sumomaastavedosta kuin kyykkäämisestä. On hieman paradoksaalista, että yleensä polveni ovat enemmän kipeänä maastavedon kuin kyykyn jälkeen. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, jotkut pitävät polvenlämmittimiä jalassa myös vetäessä. Katsellessani videoita kesäkuussa pidetyistä IPF:n maailmanmestaruuskisoista näin muutamien henkilöiden vetävän maasta polvenlämmittimet jalassa niin sumo- kuin perinteisellä tyylillä. En pidä mahdottomana ajatuksena, että alkaisin itsekin pitää polvenlämmittimiä päällä vetotreeneissä.

4. Polvenlämmittimien pukeminen ja huolto

Jos polvenlämmittimien kooksi on valinnut tiukasti istuvan, tulee niiden pukeminen olemaan oma hommansa. Pukemista vaikeuttaa entisestään se, että SBD:n polvenlämmittimet ovat niin pitkät kuin IPF:n säännöt sallivat. Niinpä monilla on polvenlämmittimien pukemiseen omat jipponsa.

Minä olen päätynyt käyttämään seuraavanlaista tyyliä, jonka opin Brandon Campbelliltä. Tapa on hieman muokattu versio SBD:n omista, alla esitellyistä pukemisohjeista.

Tässä kirjalliset ohjeet, kuinka pukea polvenlämmittimet:

1. laita polvenlämmitin jalkaan oikeinpäin ja vedä se niin ylös jalkaan kuin saat
2. kääri polvenlämmitintä kaksin kerroin sekä ylhäältä että alhaalta. Isojen pohkeideni takia pystyn käärimään polvenlämmitintä pidemmälle ylä- kuin alapuolelta.
3. jalan ollessa suorana vedä kaksin kerroin oleva polvenlämmitin jalkaa pitkin ylöspäin siten, että sen keskikohta on suurin piirtein polven kohdalla
4. oikaise kaksinkerroin oleva polvenlämmitin ensin ylä- ja sitten alapuolelta.
5. mene kyykkäämään
6. poistaaksesi lämmittimen kääri se pois jalastasi vetämällä ylhäältä alaspäin

Ja tässä vielä video, jossa teen kuten kuvailin yllä:

Kolmas mahdollinen tyyli olisi käyttää Ernie Lilliebridgen pukemistyyliä eli laittaa polvenlämmitin nurinpäin jalkaan ja vetää se sitten alhaalta ylös niin, että lämmitin pyörähtää oikeinpäin polven päälle. Minulla ei kuitenkaan riitä jerkku tähän tai sitten omat lämmittimeni ovat niin tiukat, että se ei ole yksinkertaisesti mahdollista.

Mitä tulee polvenlämmittimien huoltoon, omistusaikanani olen huoltanut omiani siten, että kyykkysarjojen jälkeen olen riisunut lämmittimeni pois ja antanut niiden ”hengailla” treenikassin ulkopuolella. Tämä saa auttaa siinä, että lämmittimiin kertynyt hiki alkaa kuivua pois jo salilla.

Kotiin päästyäni olen yleensä jatkanut polvenlämmittimien tuulettamista pitämällä niitä parvekkeella. Polvenlämmittimien tuulettaminen parvekkeella on hyödyllistä, koska raikas ulkoilma ehkäisee epämiellyttävien hajujen muodostumista. Noudattamalla näitä kikkoja lämppärini ovat pysyneet tähän mennessä uuden hajuisina. Treenikassiin en jättäisi märkiä polvenlämmittimiä lojumaan, sillä se olisi viimeinen virhe.

Polvenlämmittimien peseminen ei ole ollut kohdallani vielä ajankohtaista. Vaikka Sportheavyn Tuomo kertoi pesevänsä omat lämmittimensä välillä hienopesussa, minä en uskalla pestä omia lämppäreitäni koneessa, koska pelkään konepesun löystyttävän niitä. SBD:n omien, polvenlämmittimien sisäpuolella olevien lapun ohjeiden mukaan polvenlämmittimien pesu tulee hoitaa käsin.

Hieman alle kahdessa kuukaudessa polvenlämmittimien kunto on pysynyt erinomaisena, eikä esimerkiksi lämppäreiden etupuolella olevat SBD:n logot ole nähneet vielä kulumisen merkkejä, vaikka olen käännellyt lämppäreitäni vähän väliä oikein- ja nurinpäin. On hankala sanoa, ovatko lämmittimeni löystyneet ollenkaan käytössä. Tulkitsen tämän niin, että laadun varmistamiseksi Isossa-Britanniassa valmistetut polvenlämmittimet on todellakin valmistettu laadukkaasti, ja vieläpä laadukkaista materiaaleista.

5. Minulleko polvenlämmittimet?

Aivan kuten lisäravinteita ei tulisi käyttää monipuolisen ruokavalion korvikkeena, ei polvenlämmittimiäkään tulisi käyttää puutteellisen lihashuollon tai huonojen suoritustekniikoiden aiheuttamien haittavaikutusten lieventämiseksi. Kannattaa hoitaa jälkimmäiset asiat ensiksi kuntoon, sillä näillä tekijöillä on polvien terveyden ylläpitämisessä suurempi merkitys kuin polvenlämmittimien hankkimisella.

Mikäli osaa pitää huolta lihaksistaan ja suoritustekniikoistaan, voin suositella polvenlämmittimiä polvivaivoista kärsiville. En kuitenkaan jatkaisi treenaamista, vaikka polvenlämmittimet olisivatkin jalassa ja kivut olisivat silti kovat. Kipujen läpi treenaaminen ei ole kovin viisasta, joten kipujen polvien tutkituttaminen on sellaisessa tilanteessa paikallaan. Polvivammoista kärsiville suositellaan joissain yhteyksissä polvenlämmittimien pitämistä treenien ulkopuolellakin, jos vaiva haittaa merkittävästi elämää. En näe mitään syytä, miksi SBD:n polvenlämmittimet eivät toimisi hyvin myös tässä tarkoituksessa.

Voin suositella polvenlämmittimiä myös niille, jotka haluavat ehkäistä polvivammoja. Tämä joukko käsittää varmaankin aivan jokaisen kuntosalilla treenaavan, joten parempi olisi rajaus ”niille kovaa treenaaville, jotka haluavat ehkäistä polvivammoja”. Esimerkiksi kovien treenijaksojen aikana polvet saattavat ärtyä, vaikka tekisi kaiken oikein. Tällöin polvenlämmittimien pitämisestä voi olla hyötyä. Toisaalta vaikka tekisi kaiken oikein ja pitäisi polvenlämmittimiä, voivat polvet silti kipeytyä ja loukkaantua. Polvivammat eivät tästä maailmasta lopu, vaikka kaikki pitäisivät polvenlämmittimiä jalassaan.

Tavoitteellisesti treenaavat hyötyvät polvenlämmittimistä enemmän kuin vain hyvää toimintakykyä tavoittelevat, sillä mitä isommilla painoilla, pienemmillä toistoilla ja lähempänä omia rajoja treenataan, sitä enemmän voimaharjoitteluvarusteista on hyötyä. Polvenlämmittimien tuoma boosti jalkatreeneihin on paikallaan, sillä juuri jalkatreenit ovat monien mielestä niitä haastavimpia treenejä. Jos polvenlämmittimien käytön seurauksena uskaltaa viedä sarjat pidemmälle kuin normaalisti, saa jalkojen kehityskin uutta pontta.

Jos lajina on klassinen voimanosto, ovat polvenlämmittimet ehdoton hankinta. En ole varma, saako myös muiden valmistajien polvenlämmittimillä kyykkyyn yhtä kovan hyödyn kuin SBD:n polvenlämmittimillä, mutta kuten sanoin, kaikkien klassisen voimanoston kyykkyjen maailmanennätysnostoissa on käytetty SBD:n polvenlämmittimiä. Näin ollen lähtisin SBD:stä liikkeelle merkkiä valittaessa.

Tiukemmin istuvat polvenlämmittimet tuovat todennäköisemmin lisäkiloja kyykkyyn, joten tätä hyötyä tavoittelevien ja voimanostajien kannattaa yhden miehen esimerkin perusteella valita kooksi mielellään yhtä kokoa pienempi kuin kokotaulukon perusteella saatu standardikoko. Jos ei pidä kyykkytulosparannusta tärkeänä, saa polvia lämmittävät, pientä kompressiota ja psykologista boostia tuovat hyödyt aikaan löysemmin istuvillakin lämppäreillä. Tällöin kooksi kannattaa valita kokotaulukon mukainen standardikoko tai mahdollisesti jopa löysä koko.

6. Yhteenveto

Tähän mennessä ainut polvenlämmittimien käytön ainut huono puoli taitaa olla se, että joudun kohta aloittamaan salilla käymisen jääkiekkokassin kanssa, koska nykyinen treenikassini ratkeaa kohta liitoksistaan alati kasvavan tavaramäärän takia. Joitakin mahdollisesti harmittava seikka on se, että SBD:n polvenlämmittimiä saa vain punamustan värisinä, joka on kylläkin omasta mielestäni värinä oikein tyylikäs. Henkilökohtaisesti käyttäisin kuitenkin näitä lämppäreitä niiden hyötyjen takia, vaikka niiden väritys olisi keltaruskea.

Ihmisten pohkeiden ja polvien ympärysmitat ja lisäksi tuntemukset tiukkuudesta ovat yksilöllisiä, joten paras tapa saada itselle sopivan kokoiset polvenlämmittimet on käydä sovittamassa lämmittimiä Sportheavyn Oulun tai Tampereen liikkeessä. Sportheavyn nettisivuilta tilattaessa kannattaa käyttää hyväksi mittanauhaa ja kokotaulukkoa, josta saa apua kokojen valintaan. 79.90 euron hintaiset SBD:t ovat polvenlämmittimien valikoiman kalliimmasta päästä, mutta uskoisin niiden käytöstä seuraavien hyötyjen olevan sijoituksen arvoisia. Hyvin pidettynä polvenlämmittimien käyttöikäkään on tuskin kovin lyhyt.

Nähtyäni SBD:n polvenlämmittimien hyödyt sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä voin hyvillä mielin liittyä siihen ihmisten joukkoon, joka suosittelee vuolaasti SBD:n polvenlämmittimiä. Odotan innolla, millaisen kyykkymaksimin pystyn kyykkäämään tämän treenijakson päättyessä eli muutaman viikon päästä.

Mikäli kaikki menee hyvin, veikkaisin kyykky-ykköseni olevan ennen joulua mukavasti 180 kilon paremmalla puolella!

Lähteet

1.Kjær, M. (2004). Role of extracellular matrix in adaptation of tendon and skeletal muscle to mechanical loading. Physiological reviews, 84(2), 649-698.

2. Lake, J. P., Carden, P. J., & Shorter, K. A. (2012). Wearing knee wraps affects mechanical output and performance characteristics of back squat exercise.The Journal of Strength & Conditioning Research, 26(10), 2844-2849.