Juuri kun pääsin mainostamasta, että en pidä juuri ikinä täysin salittomia viikkoja, jouduin olosuhteiden pakosta pitämään moisen.
Sairastuin viime viikon sunnuntaina kovaan nuhaan ja myöhemmin myös selkäni kipeytyi niin, että vartalon kiertäminen kävi kipeää selässä. Nähtävästi elimistö päätti, että tähän paikkaan on hyvä ottaa pöpö, kun sitä ei rasiteta muilla tavoilla eli esimerkiksi kovalla treenauksella.
Ensimmäinen ajatus sairastumisen jälkeen oli yllätys, yllätys:
”Milloinkahan pääsen salille seuraavan kerran?”
Ikään kuin minulla olisi takaisin salille jokin järjetön kiire. Muutamia vuosia sitten olisin ollut aivan paniikissa salittomuuteni kanssa ja todennäköisesti mennyt nenäliinapaketin kanssa puntille heti, kun energiatasot olisivat vähänkään palautuneet.
Nyttemmin olen oppinut tarkastelemaan asioita päivän tai viikon sijaan kuukausien tai vuosien sykleissä. Kyllä minä siellä kuntosalilla ehdin käydä (toivottavasti) vielä yli 50 vuotta ja tehdä siinä ajassa tuhansia treenejä. Tässä mittakaavassa tai edes yhden vuoden mittakaavassa viisi treeniä ja yksi viikko on vain kärpäsen kakka.
Täydellisellä levollakin on omat hyvät puolensa, eivätkä lihaksenikaan ehdi surkastua pois, kun pidän vain huolen proteiinin saannista. Sitä paitsi jossain vaiheessa olisin pitänyt salittoman viikon joka tapauksessa – nyt se sattui vain tulemaan heti kevennetyn viikon perään.
Näiden kevyen ja täysin salittoman viikon jälkeen puhkun intoa päästä takaisin rautojen pariin. Elimistönkin pitäisi olla täysin levännyt, vaikka sairastaminen onkin tehnyt olon välillä voimattomaksi.
Entäs tämän kirjoituksen otsikko?
Voin ilolla ilmoittaa, että pro gradu -projektini on vihdoin saavuttanut päätepisteensä! Tutkielmani ”Arvo ohjelmistotuotteiden valmistamisessa, hinnoittelussa ja myymisessä kuluttajille suunnatuille markkinoilla” nimittäin hyväksyttiin tällä viikolla arvosanalla neljä.
Graduni tarkoituksena oli alun perin tutkia arvoon perustuvaa ohjelmistojen hinnoittelua, mutta myöhemmin aihepiiri laajeni koskettamaan myös ohjelmistojen valmistamista ja myymistä kuluttajille. Olen lopputulokseen sangen tyytyväinen ja mieli on korkealla, kun kaksi vuotta tekeillä ollut graduni on vihdoin hyväksytysti valmis.
Elämässä on kuitenkin paljon tärkeämpiäkin asioita, joille voi saada hyväksynnän.
Minä sain tänään yhden hyväksynnän tulevalta appiukoltani ja sen jälkeen tulevalta aviovaimoltani:
Huomenna juhlitaan graduani ja kihlajaisia!
