Internetissä pyörii muutamia palveluita, jotka lupaavat pistää ihmisiä kuntoon eri pituisilla ohjelmilla. Yhteen tällaiseen ohjelmaan voidaan ottaa mukaan jopa tuhansia ihmisiä, minkä takia ristinkin nämä ohjelmat massalaihdutuspalveluiksi.
Yleensä tällaiset yritysten tarjoamat ohjelmat kestävät 5-15 viikkoa ja keventävät asiakkaan lompakkoa ehkä 50-150 euron verran. Seuraava massalaihdutus alkaa yleensä silloin, kun edellinen päättyy. Jostakin ihmeen syystä tammikuu tuntuu olevan suosituin ajankohta, jolloin nämä palvelut putkahtelevat pinnalle.
Massalaihdutuspalvelut tarjoavat eri asiakasryhmille (aloittelijat, kehittyneet) yleensä omia ohjelmiansa. Sisältö on kuitenkin yleensä lähes poikkeuksetta samanlainen: asiakkaat saavat rahaa vastaan treeni- ja ruokavalio-ohjelmat. Lisäksi tarjolla saattaa olla jotain keskustelupalstoja, missä laihduttajilla on mahdollisuus purkaa tuntojaan ja antaa vertaistukea sekä kysymys-vastauspalvelu, missä jokin guru on jakelemassa vinkkejään ja vastailee mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Palvelut ovat niiden tarjoajalle kustannusten osalta hyvä ja helppo keino tehdä rahaa, vähän samaan tapaan kuin ohjelmistojen myyminen: rajakustannukset ovat minimaaliset.
Voit siis tehdä muutamassa tunnissa ruokavaliopohjan ja treeniohjelman ja tämän jälkeen voit tarjota samaa pohjaa rahaa vastaan vaikka kahdellesadalle miljoonalle asiakkaalle. Samoja treeni- ja ruokavaliopohjia voi sitten kierrättää vuodesta toiseen tai tehdä pieniä muutoksia ja hehkuttaa sitten ”uudistunutta ohjelmaa”.
Massalaihdutuspalveluiden asiakkaiden joukosta löytyy AINA ihmisiä, jotka onnistuvat pudottamaan painoaan (ja asettavat seuraavaksi tavoitteekseen vuoden päästä pidettävät fitnesskisat). Tämä on ihan loogista: esimerkiksi parista tuhannesta laihduttajasta tietyntyyppiset ihmiset eli motivoituneimmat ja kovapäisimmät saavat tuloksia aikaan erittäin suurella todennäköisyydellä.
Näistä onnistuneista tapauksista palvelut saavat sulan hattuunsa. Onnistujat nostetaan barrikadeille ja heidän mahtavaa tarinaansa jaetaan sosiaalisessa mediassa ja ties missä. Lisäksi nämä henkilöt itse hehkuttavat palvelun erinomaisuutta töissä ja lähipiirilleen, minkä johdosta muutkin tarttuvat syöttiin ja alkavat kuluttaa rahaa.
Suurelle osalle käynee kuitenkin niin, että projekti saattaa jäädä kesken tai niin, että viimeistään muutaman kuukauden – vuoden sisällä ohjelman päättymisestä kilot ovat alkaneet kertyä takaisin.
En ole massalaihdutuspalveluiden kannattaja. Annankin nyt muutaman ajatuksen siitä, miksi minun mielestäni massalaihduspalvelut eivät toimi painonhallinnassa.
1. Ruokavaliopohja
Niin. Ruokavaliopohjan antaminen asiakkaille lienee kaikista isoin ongelma massalaihdutuspalveluissa.
Ruokavaliopohjan antaminen ihmiselle ei nyt vaan ole kestävä ratkaisu, koska ruokavaliopohja ei ole ruokavalio vaan lista ruoista, joita tulee syödä tietyllä aterialla.
Mitä tapahtuu ohjelman päättymisen jälkeen tai sitten, kun osallistujalla alkaa tehdä mieli muitakin ruokia tai jopa hieman suklaatia?
Niin. Lopputulokseen arvaamiseen ei tarvita mitään meedion taitoja. Huonostihan siinä käy, koska ruokavaliopohjat eivät ole joustavia. Eivät kaikki ihmiset jaksa kulkea kylmälaukkujen kanssa pitkin maita ja mantuja, mitä ruokavaliopohjan noudattaminen saattaa vaatia.
Samasta syystä motivoituneimmat ja kovapäisimmät laihduttajat saavat varmasti tuloksia aikaan niin kauan, kun he syövät tarkalleen ruokaohjeiden mukaan. Heillä kyllä kestää kantti syödä viikkotolkulla samoja pöperöitä ja rampata palavereissa kylmälaukkujen kanssa. Useimmilla ei kestä.
Massalaihdutuspalveluiden tarjoamat ruokavaliopohjat tekevät palveluista 5-15 viikon pituisen elämäntapamuutoksen, eivät loppuelämän pituista elämäntapamuutosta.
Toinen asia, mistä en pidä on se, että ruokavaliopohjissa on saatettu erikseen nimetä joitakin tuotteita, joita tulee syödä tiettynä ajankohtana. Puhun tietysti lisäravinteista, jonka valmistajalla ja palveluntarjoajalla on useimmiten olemassa joku kumppanuus, josta molemmat osapuolet hyötyvät.
Moni muukin asia on alkanut huolestuttaa minua valmiin ruokavaliopohjan antamisessa asiakkaalle. Miten vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on hoidettu? Ei kai sentään monivitamiinipilleriä ottamalla? Entäpä asiakkaan allergiat, sairaudet ja sairastumisriskit?
Yllä olevista syistä minun mielestäni yhdenkään ihmisen ei tulisi mielellään antaa toiselle ruokavaliopohjaa, ellei hän ole laillistettu ravitsemusterapeutti. Ravitsemusterapeutit kun ovat monien sairauksien ja allergioiden erityisasiantuntijoita ja saattavat osata pureutua esimerkiksi muihinkin ylipainoon vaikuttaviin tekijöihin eli esimerkiksi tunnesyömiseen. Heillä on myös ”hieman” pidempi koulutus (5 vuotta) tehtäväänsä kuin Personal Trainerilla tai ravintovalmentajalla (< vuosi).
2. Yksilöllisyys loistaa poissaolollaan
Massalaihdutuspalveluiden toinen ongelma on se, että ne ovat sananmukaisesti massalaihdutuspalveluita. Liian suuria määriä ihmisiä yritetään laihduttaa kerralla, mikä johtaa siihen, että ”One size fits all” -ratkaisussa ihmisiä ei oteta yksilönä huomioon.
Kaikki ihmiset eivät esimerkiksi tykkää kaikista ruokavaliopohjan ruoista. Voinkin sieluni silmin nähdä kysymys-vastauspalstan täyttyvän tällaisista kysymyksistä: ”Millä korvaan kaurahiutaleet? Entä millä tämän?”
Ihmisillä voi myös olla projektin alussa eri lähtötasot. Irmeli Äänekoskelta voi painaa 15 viikon ohjelman alussa 87 kiloa ja Valpuri Vantaalta 71 kiloa.
Kun kahdella ihmisellä on painossa eroa 16 kiloa, ei samaa ruokavaliopohjaa voi yksinkertaisesti tarjota kahdelle eri henkilölle. Eikä voi kyllä muutenkaan.
Ihmisen energiantarve on hyvin yksilöllinen. Esimerkiksi lihasmassan määrä, aktiiviisuustaso (rakennus- vs. toimistotyöläinen), insuliiniherkkyys, stressi ja monet muut tekijät vaikuttavat siihen, kun määritetään henkilön todellista energiankulutusta ja proteiinin, hiilihydraattien ja rasvan suhdetta ruokavaliossa. Tätä oikeaa energiankulutusta ja makroravinnesuhdetta ei saa oikeastaan selville kuin katsomalla itse painoaan ja oloaan ja säätelemällä syömisiä painon kehityksen (ja olon) mukaan.
Irmelin ja Valpurin energiantarpeet voivat olla edellä mainituista syistä hyvin erilaiset. Esimerkiksi Valpuri saattaa jopa lihoa sillä ruokavaliolla, jolla Irmeli laihtuu. Irmeli puolestaan saattaa polttaa rasvan lisäksi lihaksensa ja itsensä loppuun sillä ruokavaliolla, millä Valpuri laihtuu tasaisen tappavaa tahtia
Massalaihdutuspalveluissa ongelmaa on saatettu pyrkiä taklaamaan tarjoamalla henkilöille vähän useampia ruokavaliopohjia. Ei se siltikään kovin hyvin onnistu: ostapa marketista kahdet farkut ja yritä mahduttaa niitä kahdelle-kolmelle tuhannelle ihmiselle. Eivät takuulla mahdu joka jannulle.
Massalaihdutuspalveluiden tarjoamat ratkaisut eivät siis sovi missään nimessä kaikille, vaikka parin tuhannen ihmisen joukosta löytyy varmasti niitäkin henkilöitä, joille jokin tietty ruokavaliopohja sopii energiantarpeen puolesta yhtä hyvin kuin inkkarit kanoottiin.
3. Ruokien punnitseminen
Mitä nyt lyhyellä tutkiskelulla sain urkituksi massalaihdutusohjelmien ruokavalioita, ruokien punnitseminen näkyi olevan niissä olennainen osa suoritustapaa, koska ruokavaliopohjiin oli listattu ruokia mekaanisesti eli esimerkiksi ”x grammaa mehukeittoa”.
Tämä menettely nosti heti ihokarvani pystyyn. Viimeistään ruokien punnitseminen alkaa harventaa vesurin lailla porukkaa, mitä pidemmälle ohjelma etenee.
Useimmat ihmiset nimittäin stressaantuvat ja ahdistuvat liikaa, kun he joutuvat punnitsemaan ruokiaan. Kun ihminen stressaantuu ja ahdistuu, monet muut asiat unohtuvat helposti. Esimerkiksi se, että oli tarkoitus laihduttaa.
Ruokavaliopohjan tarjoaminen laihduttajille ei ole kestävä ratkaisu, mutta ei ole sekään, että henkilö pistetään punnitsemaan ruokiaan. Useimmiten ihmiset kun eivät vain jaksa punnita ruokiaan kuin ehkä lyhyen aikaa.
Joillekin ihmisille ruokien punnitseminen taas ei tuota ongelmia. Heillä onkin suurempi mahdollisuus onnistumiseen kuin muilla.
Kaloreita henkilöiden ei sentään tarvitse laskea itse, koska se on auliisti tehty palveluntarjoajan toimesta listaamalla ruoat ja grammamäärät.
4. Treeni- ja ruokavaliopohjat ovat jo netissä
Tämä ei varsinaisesti ole ongelma, mutta silti ihan huomionarvoinen pointti: internet on jo valmiiksi tupaten täynnä erilaisia treeniohjelmia ja ruokavaliopohjia.
En siis näe erityistä syytä, miksi joku ihminen haluaisi omasta tahdostaan köyhtyä esimerkiksi satasen verran treeniohjelmasta ja ruokavaliopohjasta, jotka hän kumminkin löytäisi netistä käyttämällä jotakin hakukonetta noin viiden minuutin ajan. Kysymys-vastauspalstan arvo jää muutenkin aika vähäiseksi, koska useimmiten henkilöt ovat vain treeni- ja ravinto-ohjeiden perässä.
Minä itse pääsin tarkastelemaan esimerkiksi yhtä massalaihdutuspalvelun ruokavaliopohjaa alle minuutissa, joten miksi sinäkään et pääsisi. Treeniohjelmiin liittyen esimerkiksi suomalainen suosittu keskustelufoorumi on pullollaan erilaisia saliohjelmia. Sieltä otin itsekin käyttöön ensimmäisen saliohjelmani nelisen vuotta sitten.
Netti on myös pullollaan videoita esimerkiksi siitä, miten joku liike tulisi suorittaa kuntosalilla. Jos henkilö taitaa suomen lisäksi englantia, lisääntyvät potentiaaliset paikat ohjelmien ja vinkkien löytämiseen eksponentiaalisesti.
Loppua kohti
Massalaihdutuspalvelut saattavat houkutella parhaimmillaan tuhansia asiakkaita laihduttamaan ja tavoittelemaan elämänmuutosta. Isosta joukosta ihmisiä löytyy varmasti henkilöitä, jotka päättävät ryhtyä sille ”elämänsä viimeiselle dieetille” ja saavat painonsa pysyvästi hallintaan.
Useimmiten ihmiset ovat saaneet pudotetut kilonsa takaisin kuukausien – vuoden sisällä ohjelman päättymisestä. Valitettavasti lopullinen onnistumisprosentti näissä palveluissa jääneekin hyvin alhaiseksi.
Eräs Personal Trainer (mies), jonka nimeä en nyt valitettavasti muista, sanoi lehdessä, jonka nimeä en nyt valitettavasti muista (Me naiset, FIT tms.) hyvän lauseen, joka kuvaa mielestäni erittäin hyvin massalaihdutuspalveluiden toimivuutta:
”Jos laihtuminen olisi helppoa, ihmisille voitaisiin näyttää Kymmenen uutisten jälkeen ruokavalio- ja treeniohjelma ja kaikki laihtuisivat”
Eipä tätä olisi voinut paremmin sanoa.
