Ruokakorivertailu on suosittua toimintaa eri medioissa näin pitkittyneen laskusuhdanteen aikana, kun ihmiset kiinnittävät erityisesti huomiota kulutukseensa ja haluavat säästää rahaa.
Tyypillinen ruokakorivertailu etenee suoraviivaisesti: valitaan tiettyjä tuotteita ja sovitaan muista pelisäännöistä, käydään eri kaupoissa kyttäämässä niiden hintoja ja lopuksi katsotaan, mikä luku putkahtaa ynnäysviivan alle. Ruokakorivertailun voittaja on luonnollisesti se, jonka summaluku on kaikista alhaisin.
Ruokakorivertailut alkoivat kiinnostaa minua tarkemmin, kun Satokausikalenterin puuhamies Samuli linkitteli minulle eräänä päivänä ruokakorivertailuja ja taivasteli sitä, mitä kaikkia ruokia näistä ruokakoreista oikein löytyykään. Tällöin aloin tutkia asiaa tarkemmin, enkä tullut iloiselle tuulelle: ruokakoreista silmääni pisti sellaisia tuotteita kuten lihavalmisteet, keksit, sokeroidut syötävät ja juotavat ynnä muut.
En tiedä, mitä kriteerejä käyttämällä ruokakoriin valittuihin tuotteisiin on päädytty (lukuunottamatta yhtä vertailua, jonka ruokavalinnat tehtiin sillä perusteella, että kyseessä ovat lapsiperheen viikonlopun ruoat). Ehkä taustalla on ollut kaupallisia intressejä eli joidenkin yritysten halua mainostaa omia tuotteitaan. Ehkä tuotteet ovat valittu näppituntumalla.
Toivottavasti nakit, leikkeleet, keksit, limpparit ja karkit eivät ole valittu ruokakoreihin sillä perusteella, että ne heijastavat itse tutkivien journalistien saatika suomalaisten tyypillistä ruokakoria. Silloin terveyden ja ravitsemuksen parissa työskentelevillä viranomaisilla on nimittäin vielä melkoisen paljon tekemistä jäljellä.
Koska tyypillisen kaupasta mukaan tarttuvan ruokakassin sisällön tulisi olla pienoismalli koko ihmisen ruokavaliosta, joidenkin ruokakorien sisältö oli sangen hälyttävä.
Jos ruokakorista löytyy säännöllisesti makkaraa, limpparia, sokeroitua jogurttia, sipsiä, suklaata ja enemmän vaaleita kuin tummia viljoja, ongelmat ovat aivan jossain muualla kuin siinä, että voi piru, kun tuo ruoka on niin kallista Suomessa. Ennemmin kannattaisi olla huolissaan siitä, joudutaanko jäämään ennenaikaiselle eläkkeelle, kun itseään ravitaan noin vuodesta toiseen.
Asiaa on selvästi tutkittava lisää. Samalla pääsemme perille siitä, minkälaisia ruokia ruokakorivertailuihin on sisällytetty.
Niinpä minä menen tässä kirjoituksessa pintaa syvemmälle ja siirryn metatasolle. Toisin sanoen teen eri medioissa julkaistujen ruokakorivertailujen vertailun, jossa tavoitteenani on saada selville terveellisin ruokakorivertailu. Toisin sanoen selvitän, mikä tarkastelemistani ruokakoreista sisältää eniten terveydelle eduksi olevia ruokia.
Ruokakorivertailujen vertailu — pelisäännöt
Vertailu etenee siten, että tutkin eri medioiden tekemiä ruokakorivertailuja, joissa valitettavan monessa on mainittu sellaisia artikkeleita kuten suklaa, limonadit, makkara ja muut sokeria sisältävät juomat (esimerkiksi appelsiinimehu). Sellaisia juotavia ja sokereita sisältäviä tuotteita kuten sokeroitua mustikkakeittoa ja tuorepuristamatonta appelsiinimehua ei voida pitää minään terveystuotteina – ne ovat piruja näteissä hepeneissä.
Ei kannata ymmärtää sanomaani väärin: ”pahoja” tai ”likaisia” ruokia ei ole olemassa, mutta pahoja ruokavalioita sen sijaan on. Ruokavalion terveellisyyttä arvioidessa on tarkasteltava kokonaisuutta. Hyvän tai pahan ruokavalion mittarina on erilaisten ruokien muodostama kokonaisuus eivätkä yksittäiset ruoat.
Hyvänä ruokavaliona voidaan pitää monien tuntemaa, vähintään 80-20-suhdeluvun ruokavaliota, missä 80 prosenttia ruokavalion ruoista tulisi koostua ruoka-aineista, jotka ovat linjassa ravitsemussuositusten kanssa ja joiden avulla saadaan täytettyä välttämättömien ravintoaineiden saanti. 20 prosenttia tai vähemmän tulisi olla sellaisia ruokia, jotka eivät välttämättä ole linjassa ravitsemussuositusten kanssa, mutta mahdollistavat rennon syömisen.
90-10 tai 100-0-ajattelukaan ei ole suinkaan vaaraksi, jos sen noudattaminen ei haittaa sosiaalista elämää eikä vaadi henkilöltä jatkuvaa kamppailua itsensä kanssa (lue: herkkujen vastustamista).
Pahaksi ruokavalioksi voidaan kutsua ruokavaliota, jonka suhde on vaikkapa 60-40, 50-50 tai jopa huonompi. Tällaista ruokavaliota ei voida kutsua terveyttä edistäväksi, jolloin on paikallaan miettiä, voitaisiinko ruokavalion suhteen tehdä mahdollisesti viisaampia valintoja eli vaihtaa vaikka jokin ruoka johonkin toiseen.
Ruoat, joiden toivotaan saavan pieni rooli ravitsemussuosituksissa (VRN, 2014) ovat muun muassa:
- Paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävät tuotteet eli esimerkiksi voi, koska ravitsemussuosituksissa suositellaan tyydyttyneiden rasvojen vaihtamista tyydyttymättömiin rasvoihin. Sadassa grammassa voita on 52.8 grammaa tyydyttynyttä rasvaa (Fineli, 2015).
- Punainen liha ja lihavalmisteet kuten makkarat, leikkeleet ja meetvurstit, koska niiden käyttöä suositellaan vähentämään ravitsemussuosituksissa. Punaisen lihan saantisuositus on muistaakseni 400 tai 500 grammaa viikossa, koska punaisen lihan kulutuksen on katsottu olevan yhteydessä joihinkin syöpiin.
- Sokeri ja sokeroidut juomat ynnä muut herkut kuten perunalastut, keksit ja karamellit. Tätä ei tarvinne perustella.
- Vaaleat viljat kuten vaalea pasta, koska ravitsemussuosituksissa suositellaan vaaleiden viljojen vaihtamista ravinnerikkaampiin täysjyvätuotteisiin.
- Einekset (pääsääntöisesti). Heitän tämän mutulla, mutta uskoisin kotikeittiössä valmistetun kanakeiton olevan ravinnerikkaampaa kuin kaupan kylmäkaapista mukaan tarttuneen keiton. Lisäksi eineksissä on yleensä reippaanlaisesti suolaa, jota suomalaiset saavat jo nyt liikaa verrattuna saantisuosituksiin.
Olen tehnyt muutamia rajanvetoja ostoskoreihin:
- Yksi olut ja/tai siideri on OK, monipakkaukset (>6) eivät
- Kevytmaito on OK, täysmaito ei
- <17% rasvaa sisältävät juustot ovat OK, >17% eivät
- Kananmunat ovat neutraaleja, vaikka kananmunien kulutusta suositellaankin vähentämään ravitsemussuosituksissa. Virallisissa ravitsemussuosituksissa ei suositella ahkeraa kananmunien syöntiä, koska osalle ihmisistä kolesterolia sisältävän tuotteiden (yhdessä keltuaisessa on ~200mg kolesterolia) syönti aiheuttaa nousua veren kolesteroliarvoissa ja osalle ei. Sovitaan vaikka niin, että tämän ruokakorin ostajat eivät kärsi Apo E alleeli -geenimunnoksesta, eikä heille aiheudu veren rasva-arvoihin liittyviä ongelmia kananmunien syömisestä. Tässäpä mainio esimerkki siitä, että ravitsemussuositukset tehdään väestötasolla eikä jokaiselle ihmiselle erikseen.
- Jotkut einekset, esimerkiksi hernekeitto ovat OK.
Ruokavalion suhdelukua tarkkailemalla saamme selvitettyä terveellisimmän ruokakorivertailun.
Ruokakorivertailujen vertailu — osallistujat
Kahlasin tovin netin syövereitä ja törmäsin ainakin kymmeneen ruokakorivertailuun, joista yksi oli yksityishenkilön tekemä. Muut olivat sanomalehtien, iltapäivälehtien tai YLEn tekemiä. Mainitsen ruokakorivertailun yhteydessä kaupan, jossa oli edullisin ruokakori.
Ehdokkaat terveellisimmän ruokakorin palkinnon saajaksi ovat:
- 1. Reppuli.comissa tehty ruokakorivertailu, jossa käytiin Tampereella sijaitsevissa Lidlissä, Prismassa ja Citymarketissa loka-joulukuussa 2013. Tämä oli ruokakorivertailuista ainoa, joka oli yksityishenkilön tekemä. Lopputulos: Lidl oli edullisin. (Tuomisto, 2013).
- 2. YLE Perämeren uunituore ruokakorivertailu, jossa verrattiin ruokakorien hintoja Suomen ja Ruotsin rajakaupungeissa (Tornio ja Haaparanta). Lopputulos: Suomessa on edullisempaa. (Hiltula, 2015).
- 3. Iltalehden juhannuksen alla vuonna 2014 tehty ruokakorivertailu ”Koko Suomen hintavertailu: täällä on halvinta!”. Lopputulos: Lidl oli edullisin jokaisessa jutun kuudessa kaupungissa. (Andersson, 2014).
- 4. Ilta-Sanomien halpamerkkien ruokakorivertailu viime vuoden toukokuulta. Vertailu sisälsi tosin muitakin ostoksia kuin ruokia, esimerkiksi shampoota ja vessapaperia. Lidlissä oli eniten edullisimpia tuotteita. (Hietala, 2014).
- 5. Taloussanomien juhannuksena 2014 julkaistu ruokakorivertailu. Lidlistä tarttui mukaan edullisimmat juhannuseväät. (Kanniainen, 2014).
- 6. Hämeen Sanomien toukokussa 2014 tehty ruokakorivertailu ”Lidl halvin, Valintatalo kallein”. (Kanta-Häme, 2014).
- 7. YLE Keski-Pohjanmaan huhtikuussa 2014 tehty ruokakorivertailu Kokkolan ruokakorien hinnoista. Kuudesta jutussa esitellystä kaupasta Prismassa oli edullisin ruokakori. (Vähäsarja, Kuikka, 2014).
- 8. Helsingin Sanomien syyskuussa vuonna 2011 tehty ruokakorivertailu. Lopputulos: Lidlissä oli edullisin ruokakori. (Helsingin Sanomat, 2011).
- 9. YLEn viime vuonna tekemä suuri ruokakorivertailu, joka oli aikoinaan esillä vaikka kuinka monessa mediassa. Lidlissä oli edullisin ruokakori. (Vilkman et al., 2014)
- 10. Ilta-Sanomien tänään julkaistu hintavertailu Lidlin, Citymarketin ja Prisman tuotteista. Lopputulos: Lidlissä oli edullisinta. (Virolainen, 2015).
Edullisuutta tarkastelemalla selviää, että Lidl voittaa kahdeksan kertaa kymmenestä ja Prisma kerran kymmenestä. Lisäksi Suomi päihitti Ruotsin yhdessä vertailussa.
Miksihän muuten tuorein vertailu on vasta vähän yli kolme vuotta vanha? Tämä asia voi johtua joko Googlen tavasta järjestellä hakutuloksia tai siitä, että ennen ei ilmeisesti tarvinnut olla tietoinen eri kauppojen hintatasosta.
Joka tapauksessa: miten käy, kun tarkastellaan hintojen sijaan sitä, miten ruokakorien sisältö on linjassa ravitsemussuositusten kanssa?
Terveellisin ruokakorivertailu
Viimeisen sijan eli kymmenennen sijan sai tällä kertaa Iltalehden juhannusvertailu vuodelta 2014. Korissa oli 31 tuotetta, joista 27 oli ruokia. 27:stä ruoasta 14 oli sellaisia, joita en toivoisi näkevän säännöllisesti ruokakorissa eli muun muassa salkullinen olutta, makkaraa, kääretorttua, suklaata ja karamellejä. Suhteeksi muodostui 48/52. Ruokakorin pääosassa olivat siis sellaiset tuotteet, joiden pitäisi muodostaa tosiasiassa vain pieni osa koko ruokavaliosta. Soo soo!
Yhdeksännen sijan sai YLE Perämeren viime viikolla tehty vertailu. 20:stä tuotteesta kymmenen ei ole ravitsemussuositusten mukaisia, eli suhde on 50/50. Tiedoksi vaan sellainen pikkujuttu, että kyseessä on toimittajien mukaan lapsiperheen ostoskori. Nyt muuten alkoi hirvittää.
Tässä vielä lainaus suoraan uutisjutusta:
”Ostoskorin perustana on lapsiperheen viikonloppuhankinnat. Kaupasta tuoduista tarvikkeista saa aikaan kaksi lämmintä ateriaa salaatteineen. Lisäksi ostoskorissa on ainekset useampaan aamu-, väli- ja iltapalaan. Viikonlopun kunniaksi lapsille on korissa makeisia, vanhemmat saavat jakaa yhden oluen vaikka saunomisen yhteydessä.”
Jos makeiseksi lukemani tuotteet (perunalastut, suklaa, cola) jätetään pois, suhdeluvuksi muodostuu 65/35. Tässäkin luvussa on vielä hieman parantamisen varaa: esimerkiksi spagetin olisi voinut vaihtaa täysjyväspagettiin ja sisältöä olisi voinut viilata muutenkin parempaan kuosiin.
Sijalle seitsemän sijoittuvat tasapistein Taloussanomien juhannusruokakori viime vuodelta ja Helsingin Sanomien ruokakori vuodelta 2011. Molempien suhde oli 53/47, koska molemmissa korissa oli 15 ruoka-ainesta, joista seitsemän saisi löytyä sieltä harvemmin.
Sijalle kuusi sijoittui Hämeen Sanomien vertailu viime vuodelta. Koska korissa oli kuusi vähemmän hyvää tuotetta yhteensä 13:sta, ruokavalion suhde oli 54/46.
Sijan viisi sai tällä kertaa YLE Keski-Pohjanmaan Kokkolassa tekemä ruokakorivertailu. Ruokakoriin oli ainoana kaikista ruokakoreista mahdutettu ”koodilättyjä” eli ”lärpäkkeitä” eli mikro(eines)pitsoja. Lisäksi korista löytyi muun muassa suklaavohveleita (transrasvaa, hyi!) ja makkarapaketti. Suhdeluvuksi tuli 57/43, koska korin 14 tuotteesta kuusi oli ravitsemussuositusten vastaisia.
Ero neljännen ja viidennen välillä oli jo suuri. Ostoskoreista neljä erottui selkeästi muista.
Mitalisijojen ulkopuolelle eli sijalle neljä jäi harmittavasti Reppuli.comin ruokakorivertailu. Tarkastelin pelkästään LIDLin ostoskoria, joka sisälsi erittäin paljon tuotteita. Mikäli laskin oikein jutun alussa esitellystä valokuvasta, yhteensä hurjasta 41 tuotteesta (laskin osan samantyyppisistä tuotteista kuuluvaksi yhdeksi) 12 oli vähemmän hyviä. Suhde oli 70.8/29.2.
TOP3-ruokakorivertailut
Kisa mitaleista oli erittäin tiukka ja erot kolmen parhaan välillä muodostuivat loppujen lopuksi hyvin marginaalisiksi. Ruokakorien tulkitsijasta riippuen sijat voisivatkin pyörähtää toisinpäin.
Näin sijat jakautuivat kuitenkin tällä kertaa:
Pronssille sijoittui YLEn suuri ruokakorivertailu viime vuodelta. 31:stä tuotteesta yhdeksää tulisi nauttia harvemmin eli esimerkiksi appelsiinileivoskeksejä, colaa, vispikermaa ja fetajuustoa. Suhde oli 71/29 eli vain aavistuksen verran Reppuli.comin ruokakorivertailua parempi.
Hopea ei ole häpeä, ja tällä kertaa tämä toiseksi parhaalle ruokakorille annettavan mitalin sai Ilta-Sanomien halpamerkkien vertailu viime vuodelta. Korissa oli 33 tuotetta, joista 28 oli ruokahalpamerkkejä. Näistä 28:sta tuotteesta kahdeksan oli vähemmän hyviä. Esimerkkeinä mainittakoon erittäin suolainen lihavalmiste meetvursti, kerma- ja sinihomejuusto ja spagetti. Suhde oli siis 71.5/28.5.
Kultaa pääsi vuolemaan siis uunituore Ilta-Sanomien vertailu, joka tehtiin tänään. Korissa oli 21 tuotetta. Tuotteista 18 oli ruokia, joista viisi saisi olla siellä harvemmin eli muun muassa lenkkimakkara ja appelsiinitäysmehu. Suhteeksi tuli 72.3/27.7. Ilta-Sanomat voitti siis terveellisimmän ruokakorin palkinnon. Ensimmäisen ja neljännen korin välillä oli kohtalaisen mitätön eli 1.5 prosenttiyksikön ero.
Onneksi olkoon Reppuli.comille sekä YLEn ja Ilta-Sanomien toimitukselle! Teillä on minun näkemykseni mukaan eniten käryä siitä, mistä tuotteista ihmisten ruokakorin tulisi koostua.
Sijoille viisi-kymmenen jääneet: ei se kovin vahvasti mennyt. Yrittäkää nyt edes!
Yhteenveto
Kuten totesin tämän kirjoituksen alussa, joidenkin ruokakorien sisällön näkeminen sai lähinnä aikaan taivastelua. Toisaalta ottaen huomioon valtamedioiden terveysuutisoinnin tason minua ei yllättänyt, että yksittäinen ruokakorivertailu saattaa näyttää siltä kuin nyt.
En näe mitään erityistä syytä, miksi esimerkiksi lapsiperheen ruokakorin tulisi erota mitenkään aikuisten ruokakorista. Koska ikiaikainen sanonta kuuluu ”Nuorna vitsa väännettävä”, voivat lapsena omaksutut terveelliset- tai epäterveelliset ruokailutavat olla iskostuneet tiukasti selkärankaan aikuisena, jolloin muutosten tekeminen on haasteellista ainakin nopeassa aikataulussa. Terveellisen syömisen kohdalla tämä ei tietenkään ole huono asia, epäterveellisen syömisen kohdalla sen sijaan on, ymmärrettävästi.
Huomionarvoista on se, että yksikään tässä kirjoituksessa esitellyssä kymmenestä ruokakoreista ei yltänyt tämän kirjoituksen alussa mainitsemaani 80-20-suhteeseen, jonka tulisi minun mielestäni olla ruokavaliossa minimitavoitteena. Muutaman tuotteen vaihtokaupalla lukuun olisi todennäköisesti päästy. Nyt yhtäkään ruokakoria ei voida kutsua terveyden perikuvaksi.
Ruokakorivertailujen sisällöllä on minusta väliä siksi, koska en toivoisi kenenkään ihmisen valitsevan ruokakauppaansa sen perusteella, että sieltä löytyvät edullisimmat sipsit, kääretortut, sokeroidut jogurtit, mikropitsat ja meetvurstit. Useimmat ihmiset haluaisivat minun unelma-Suomessani valita ruokakauppansa sen perusteella, että sieltä saa terveellistä ruokaa alhaisimpaan hintaan.
Koska joku kumminkin kommentoi tähän, että mitä se valittaa ja tee sitten itse paremmin ruokakorivertailu, totean ilolla, että olen jo tehnyt niin.
Minun ruokakorini suhde on merkittävästi korkeampi kuin tämän vertailun voittaneella Ilta-Sanomien korilla. Olen rampannut tämän ja viime viikon aikana kolmessa eri kaupassa (Citymarket, Prisma, Lidl) kyttäämässä erilaisten tuotteiden hintoja ja kirjannut niitä ylös.
Jatkokirjoituksena saattekin nähdä sen, missä kaupassa myydään edullisinta ruokaa, kun tarkasteltavana on noin 85-15-suhteen ruokakori.
Citymarket, Prisma vai Lidl – missä on edullisin terveellinen ruokakori?
EDIT 19.1.2015: hieman tämän kirjoituksen julkaisemisen jälkeen Iltalehdessä julkaistiin uusi vertailu. Edullisin kauppaketju oli loppujen lopuksi Lidl. Korissa oli 19 ruokaa, joista 9 oli vähemmän hyviä. Suhdeluku oli 53/47, jolla irtoaa minun vertailuni jaettu 7. sija.
EDIT 20.1.2015: nyt Helsingin Sanomat julkaisi uuden ruoan hintavertailun, jossa edullisinta ruokaa myytiin Lidlissä. Korissa oli 18 tuotetta, joista seitsemää pitäisi nauttia harvemmin. Suhde on 62/38, mikä oikeuttaa minun vertailuni viidenteen sijaan.
Lähteet:
Andersson. (2014). Koko Suomen hintavertailu: Täällä on halvinta!
Artikkelikuva: RoRo / Wikimedia Commons
Fineli. (2015). Voi.
Helsingin Sanomat. (2011). HS-vertailu: Hintaero Lidlin ja muiden välillä kutistui.
Hietala, H. (2014). Lidl jyrää – kauppojen halpamerkit hintavertailussa.
Hiltula, K. (2015). Suomen puolella rajaa hinnat ovat kukkarolle kevyemmät.
Kanniainen, T. (2014). Nyt tarkkana: Täältä saat halvimman ruokakorin.
Kanta-Häme. (2014). Lidl halvin, Valintatalo kallein.
Tuomisto, S. (2013). Lidl tuotteet lapsiperheelle – Lidl vs Citymarket ja Prisma.
Vilkman, A., Tuominen, S., Kajantie, N. & Tebest, T. (2014). Kauppojen omien merkkien hinnoissa iso ero – katso paljonko säästät vuodessa.
Virolainen, A. (2015). Vertailu uusista hinnoista paljasti selvän eron! Arvaa, mikä oli halvin: Lidl, Prisma vai K-Citymarket?
Vähäsarja, Kuikka. (2014). Ruokakorien hinnat tippuivat Kokkolassa.
VRN. (2014). Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014.
