*Yhteistyössä Satokausikalenteri*
Postilaatikkooni putkahti viime viikolla kaksi Satokausikalenterin kesän kynnyksellä julkaisemaa taskukirjasta. Olin aikaisemmin lukenut uutisia kahden taskukirjan julkaisusta, joten oli mukava päästä tarkastelemaan kirjasten tarjontaa.
Satokausikalenterin taskukirja
Ensimmäinen kirjasista on Satokausikalenterin taskukirja, jota voidaan pitää almanakan sisältävän Satokausikalenterin nuorempana sisaruksena. Omistan jo ennestään vuoden 2015 Satokausikalenterin, joten taskukirjan sisältöä on hyvä verrata siihen.
Yli 140:n Suomessa myytävän kasviksen sesonki- ja muita tietoja sisältävä taskukirja on siitä kätevä, että sen voi ottaa A5-kokonsa puolesta kauppareissulle mukaan ostopäätöksien tueksi. Taskukirjassa kerrotaan kunkin kasviksen kohdalla maukkaiden tai kypsien yksilöiden tunnusmerkkejä eli valitsemisvinkkejä, joita voi ja kannattaa käyttää hyödyksi säilytystietojen ohella. Esimerkiksi vesimelonin kohdalla mainitaan, että mikäli kukkaperä ei tuoksu melonille, on kyseessä raaka yksilö. Valitsemisvinkkien esitteleminen on mielestäni hyvin konkreettinen taskukirjan hyöty sen lisäksi, että sesonkikasviksia hyödyntämällä saa valittua muutenkin maukkaampia kasviksia.
Almanakkaversioon verrattuna taskukirjassa on muutamia uusia ominaisuuksia. Jokaisen kuukauden kohdalle on esitelty ”toimituksen vinkkejä” eli listattu kuukauden suosituksia. Näin heinäkuussa toimitus suosittelee syötäväksi muun muassa kotimaista kukkakaalta. Lisäksi kalenterissa on esitelty sellaisia kasviksia, joita ei löydy almanakkaversiossa. Kasviksia on myös luokiteltu niiden listaamisen sijaan, jotta kirjasen luettavuus paranisi.
Kalakalenteri
Koska omistan jo almanakkaversion, odotin enemmän toisen uutuustaskukirjan tarjontaa. Kalakalenterissa on kerrottu seikkaperäisesti yli 20 kotimaisen kalan ja lisäksi äyriäisten ja nilviäisten tiedot kuvineen.
Kalakalenteri noudattaa samaa kaavaa kuin kasvistaskukirja: kirjasesta löytyy vinkkejä tuoreen kalan käsittelemiseen ja tunnistamiseen. Kalakalenteri sisältää lisäksi käyttövinkkejä kunkin kalan kohdalla. Tärkeimpänä tulevat kuitenkin sesonkitiedot. En ole oikein edes osannut ajatella, että kalojenkin sesonki vaihtelisi vuodenaikojen mukaan: siellähän ne luuraavat vedessä vuoden ympäri. Tiedän toki esimerkiksi rapujen sesongista, koska ravustuksen alkamisesta uutisoidaan näkyvästi kesäisin. En kuitenkaan tiennyt, että esimerkiksi hauen sesonki on loka-toukokuussa:
Kalakalenterissa on lisäksi tietoa erilaisista valmistustavoista:
Ravitsemussuosituksissa suositellaan syötäväksi kalaa kaksi-kolme kertaa viikossa, vaihdellen eri kalalajeja (VRN, 2014). Rasvaisten kalojen rasva sisältää elimistölle elintärkeitä Omega3-rasvahappoja, joita on saatava ravinnosta. Lisäksi kalassa on D-vitamiinia, jonka saannin kanssa monilla suomalaisilla on vaikeuksia. Eräässä kattavassa katsauksessa kalan on todettu edistävän terveyttä vähentämällä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin (Fardet & Boirie, 2014), joten kalojen syömiselle on olemassa hyviä perusteita.
Listasin alla olevaan taulukkoon erilaisten kalojen ravintosisältöjä. Taulukon kaksi riviä on omistettu näkemykseni mukaan ”perinteisille” kaloille eli pakasteseitille ja lohelle, loput ovat hyviä ja kaikkien tuntemia haastajia. Taulukon alimmainen rivi on yksittäisen ravintoaineen aikuisen miehen saantisuositus. Otin ravintoaineet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erinomaisesta elintarvikkeiden koostumustietopankista, Finelistä. En tiedä, milloin ravintotiedot on kerätty tai ovatko ne muuttuneet vuosien saatossa, mutta pidetään tietoja ainakin suuntaa-antavina, jos ei muuta. Pyöristin joitakin lukuja lähimpään desimaaliin, jotta taulukko olisi helpommin luettavissa.
Olen lukenut juttuja siitä, että viljellyn kalan ravintosisältö ei olisi niin hyvä kuin luonnonkalan, minkä on sanottu johtuvan viljelykalojen yksipuoleisemmasta ravinnosta. En kuitenkaan tiedä, onko tämä väite paikkaansa pitävä. Sitäkään en tiedä, oliko esimerkiksi taulukon lohi viljeltyä vai luonnossa elänyttä lohta.
Oli tilanne mikä tahansa, voidaan taulukon ravintosisältöjä tulkitsemalla nähdä, että jotkin kalat sisältävät enemmän jotakin ravintoainetta kuin toiset. Sata grammaa Finelin mukaan käsittelemätöntä tai tuoretta siikaa tai kuhaa sisältää D-vitamiinia yli kaksi kertaa päivän saantisuosituksen verran ja myös noin 2/3 seleenin saantisuosituksesta. Kalan rasvapitoisuus on läheisessä yhteydessä Omega3-rasvahappojen pitoisuuksien kanssa – tämän taulukon kaloista taimen ja lohi ovat vahvoilla. 200 grammaa muikkuja sisältää puolestaan yhtä paljon kalsiumia kuin lasi maitoa ja täyttää (lähes) sinkin päivän saantisuosituksen. Kuten ihmisilläkin, kalojen ”luut” sisältävät paljon kalsiumia, joten muikut ovat maidotonta ruokavaliota noudattaville oiva kalsiumin lähde. Sama koskenee myös muita muikun kaltaisia pikkukaloja, jotka voidaan syödä ruotoineen päivineen.
En listannut taulukkoon jokaista Kalakalenterin kalaa, koska siitä olisi tullut muuten jättimäinen. Mitä voimme kuitenkin päätellä pelkästään näiden yllä olevaan taulukkoon listattujen ravintotietojen perusteella?
Ainakin minulle tulee mieleen se, että siinä missä kasvistenkin kohdalla, kannattaa myös kaloja syötäessä panostaa monipuolisuuteen. Kuten kasviksilla, on kaloilla ravintosisältönsä puolesta erilaisia vahvuuksia, joten vaihtelevuuteen panostamalla saa varmimmin syötyä tarpeeksi erilaisia ravintoaineita. Toisella kalalla saa helpommin täytettyä tiettyjen ravintoaineiden tarpeita kuin toisella. Lisäksi kalojen maussa on eroja, joten erilaiset kalat sopivat luonnollisesti eri tilanteisiin. Myös tämä seikka puhuu syötävien kalalajien vaihtelemisen puolesta.
Pyrin syömään kasviksia monipuolisesti sesongin mukaan, mutta samaan hengenvetoon minun täytyy myöntää, että olen ollut hieman yksipuolinen kalan syönnin suhteen. Syön kyllä kalaa, mutta syömäni kalalajit ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Toivottavasti saan Kalakalenterin seurauksena uutta pontta kalansyöntiini. Kala on mitä mainiointa ruokaa ja esimerkiksi itse kalastettu ja valmistettu kala omasta maasta nostettujen sesonkikasvisten kanssa on kesä-, lähi- ja ekologista ruokaa parhaimmillaan.
Lopuksi haluan kertoa vielä Satokausikalenterin kanssa solmimastani yhteistyökuviosta.
Tästä päivästä alkaen saat tilattua Satokausikalenterin nettikaupasta alennuskoodilla ”novusaditus” kasvistaskukirjan tai Kalakalenterin ilman postikuluja (säästät 2.5€). Kampanjakoodi koskee myös pakettia, joka sisältää molemmat taskukirjat. Alennuskoodi tulee syöttää tilauksen siinä vaiheessa, kun järjestelmä kysyy ”Onko sinulla alennukseen oikeuttava koodi?”
Lyhyenä ja ytimekkäänä yhteenvetona voisin mainita, että voin suositella kumpaa tahansa kirjasista sellaiselle henkilölle, joka haluaa monipuolistaa ruokavaliotaan tai jolle kasvisten tai kalojen sesonkien vaihtelevuus ei ole tuttua.
P.S. sunnuntaina on aikaisemmin mainostamieni julkkaribileiden aika!
Lähteet
Fardet, A., & Boirie, Y. (2014). Associations between food and beverage groups and major diet-related chronic diseases: an exhaustive review of pooled/meta-analyses and systematic reviews. Nutrition reviews, 72(12), 741-762.
VRN. (2014). Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014.
